Luku 7

Jeesuksen veljien epäusko

Tämän jälkeen Jeesus kulki Galileassa. Hän ei näet halunnut kulkea Juudeassa, koska juutalaiset etsivät häntä tappaakseen hänet.

2. Kun juutalaisten lehtimajanjuhla oli lähellä,

3. Jeesuksen veljet sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että opetuslapsesikin näkisivät ne teot, joita sinä teet.

4. Eihän kukaan, joka tahtoo esiintyä julkisesti, tee mitään salassa. Jos kerran teet tällaisia tekoja, tee itsesi tunnetuksi maailmalle."

5. Hänen veljensäkään eivät näet uskoneet häneen.

6. Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut, mutta teille aika on aina sopiva.

7. Teitä maailma ei voi vihata, mutta minua se vihaa, koska minä todistan siitä, että sen teot ovat pahoja.

8. Menkää te juhlille. Minä en vielä lähde näille juhlille, koska minun aikani ei ole vielä tullut." 

9. Näin hän sanoi ja jäi Galileaan.

10. Jeesus lehtimajanjuhlilla

Mutta kun Jeesuksen veljet olivat lähteneet juhlille, silloin myös hän lähti sinne, ei julkisesti vaan salaa.

11. Juhlan aikana juutalaiset etsivät häntä ja kyselivät: "Missä se mies on?"

12. Kansan parissa oli hänestä paljon kiistelyä. Toiset sanoivat: "Hän on hyvä", toiset taas sanoivat: "Ei, vaan hän eksyttää kansan."

13. Kukaan heistä ei kuitenkaan puhunut hänestä avoimesti, koska he pelkäsivät juutalaisia.

14. Kun juhla oli jo puolivälissä, Jeesus meni ylös temppeliin ja opetti.

15. Juutalaiset sanoivat ihmetellen: "Kuinka tämä tuntee kirjoituksia, vaikka on oppimaton?" 

16. Jeesus vastasi heille: "Minun oppini ei ole minun vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

17. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, hän tulee tietämään, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani.

18. Se, joka puhuu omia ajatuksiaan, etsii omaa kunniaansa. Mutta se, joka etsii lähettäjänsä kunniaa, on luotettava, eikä hänessä ole vääryyttä.

19. Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Kukaan teistä ei kuitenkaan täytä lakia. Miksi te pyritte tappamaan minut?"

20. Ihmiset vastasivat: "Sinussa on riivaaja. Kuka sinut pyrkisi tappamaan?"

21. Jeesus vastasi heille: "Yhden ainoan teon minä tein, ja te kaikki ihmettelette sitä.

22. Mooses on antanut teille ympärileikkauksen - tosin se ei ole Moosekselta vaan isiltä - ja sapattinakin te ympärileikkaatte ihmisen.

23. Jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, niin miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä sapattina tein koko ihmisen terveeksi?

24. Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältäpäin näyttää, vaan langettakaa oikea tuomio." 

25. Onko tämä Kristus?

Silloin jotkut jerusalemilaiset sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaakseen?

26. Tuossa hän nyt puhuu julkisesti, eivätkä he sano hänelle mitään. Ovatkohan hallitusmiehet tosiaan saaneet selville, että hän on Kristus?

27. Tästä miehestä me kuitenkin tiedämme, mistä hän on lähtöisin, mutta kun Kristus tulee, ei kukaan tiedä, mistä hän on lähtöisin."

28. Opettaessaan temppelissä Jeesus huusi kovalla äänellä: "Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen lähtöisin. En minä ole tullut omasta aloitteestani, vaan minut on lähettänyt hän, joka on luotettava, ja häntä te ette tunne.

29. Minä tunnen hänet, koska tulen hänen luotaan, ja hän on minut lähettänyt." 

30. Niin he halusivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

31. Monet kansasta kuitenkin uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, tuskinpa hän tekee enemmän tunnustekoja kuin tämä on tehnyt."

32. Jeesus aiotaan pidättää

Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän Jeesuksesta. Silloin ylipapit ja fariseukset lähettivät temppelipalvelijoita pidättämään hänet.

33. Mutta Jeesus sanoi: "Vielä vähän aikaa minä olen teidän kanssanne ja sitten menen pois hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.

34. Silloin te etsitte minua ettekä löydä, ja sinne, missä minä olen, te ette voi tulla." 

35. Niin juutalaiset sanoivat toisilleen: "Minne tämä mies aikoo mennä, niin ettemme löydä häntä? Ei kai hän aio mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskuudessa, ja opettaa kreikkalaisia?

36. Mitä hän tarkoittaa sanoessaan: 'Te etsitte minua ettekä löydä'  ja 'Sinne, missä minä olen, te ette voi tulla' ?"

37. Kutsu elävän veden luo

Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus nousi seisomaan ja huusi: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.

38. Joka uskoo minuun, niin kuin Raamatussa sanotaan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat." 

39. Tämän hän sanoi Hengestä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesusta ei ollut vielä kirkastettu.

40. Mielipiteet jakaantuvat

Nämä sanat kuultuaan jotkut väkijoukosta sanoivat: "Tämä on varmasti se profeetta."

41. Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus." Mutta toiset sanoivat: "Eihän Kristus Galileasta tule?

42. Eikö Raamattu sano, että Kristus on Daavidin jälkeläisiä(18) ja tulee Beetlehemistä, kaupungista, josta Daavid oli kotoisin?"

43. Näin väkijoukossa syntyi kiistelyä Jeesuksen tähden.

44. Jotkut heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi.

45. Valtaapitävien epäusko

Kun temppelipalvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, nämä kysyivät heiltä: "Miksi ette tuoneet häntä?"

46. Temppelipalvelijat vastasivat: "Ei koskaan ole ihminen puhunut sillä tavoin kuin hän."

47. Fariseukset vastasivat heille: "Onko teidätkin johdettu harhaan?

48. Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?

49. Mutta tuo kansa, joka ei tunne lakia, on kirottu."

50. Niin Nikodemos, yksi fariseuksista, hän, joka aikaisemmin oli käynyt Jeesuksen luona, sanoi heille:

51. "Eihän meidän lakimme tuomitse ketään, ellei häntä ole ensin kuultu ja saatu tietää, mitä hän on tehnyt?"

52. He vastasivat hänelle: "Et kai sinäkin ole Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."

*********************************************************************************************************

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 6:71-7:53)

Jeesus lehtimajanjuhlassa

1.Tämä on viimeinen kerta, kun Johannes kertoo Jeesuksen toimintakaudesta Galileassa. Jeesus vetäytyi sinne takaisin Jerusalemissa kohtaamansa vihamielisyyden tähden. Useasti tässä ja seuraavassa luvussa sanotaan juutalaisten tavoitelleen häntä tappaaksensa hänet (7:19-25; 8:37,40). Jeesus oli kuoleva Jerusalemissa, mutta vasta sitten, kun hänen aikansa oli tullut. Ilmapiiri oli levoton. Vihamiehet tulivat yhä katkerammiksi. Opetuslapset olivat lausuneet tunnustuksensa, 6:68-69, mutta he olivat hämmentyneitä. Ainoa rauhallinen oli Jeesus.

2.Lehtimajanjuhla, 3 Moos 23:33-43, oli luultavasti Israelin juhlista iloisin. Sitä vietettiin 15-22. päivinä tisri-kuuta (vastaa suunnilleen lokakuuta). Tänä juhlana muisteltiin Egyptistä vapautumista, Jumalan huolenpitoa erämaavaelluksen aikana ja lehtimajoissa ja teltoissa asumista. Juhla oli myös elonkorjuujuhla, jolloin kiitettiin Jumalaa korjatusta sadosta. Juhlan kahdeksatta päivää sanottiin »suureksi» päiväksi (j. 37).

3.Jakeet 3-10 kertovat enimmäkseen Jeesuksen veljistä ja heidän suhteestaan häneen. Ks. Matt 13:55 ja Mark 6:3. He eivät nähneet hänen jumalallista kirkkauttaan. Tämän huomaa mm. siitä, että he yrittivät neuvoa, mitä hänen pitäisi tehdä. Kokeile onneasi Jerusalemissa, he yrittivät sanoa. Heidän mainitsemansa "opetuslapset" saattoivat olla niitä. jotka vetäytyivät pois 6:66:n mukaan. He voivat olla myös niitä, jotka tulivat uskoon Jeesuksen ensi käynnillä Jerusalemissa 2:23, mutta eivät sen jälkeen olleet kahteen vuoteen paljon nähneet häntä.

4.Veljet arvelivat, ettei Jeesuksen kannattaisi jäädä pieniin kyliin maalaisten keskuuteen, vaan hänen pitäisi mennä pääkaupunkiin, jonne oli odotettavissa paljon kansaa. Mutta heidän ajatuksensa liikkuivat tämän maailman tasolla. He eivät ajatelleet sanoman levittämistä laajemmalle. Mahdollisesti he haaveilivat eduista, joita he saisivat Jeesuksen suosion mukana. Mutta heidän sanansa paljastavat epäilyä. Pelkäsikö Jeesus voimansa osoittamista? Eikö se ollutkaan aitoa? "Maailma" ei tässä tarkoita koko ihmiskuntaa, vaan paremminkin kaikenlaisia ihmisiä.

5.Lähimpänä valoa olevat näkivät vähiten, vaikka heidän täytyikin tunnustaa hänen tehneen suuria ihmeitä. He olivat kasvaneet samassa kodissa. He olivat hänen lähiomaisiaan ja iältään vain vähän nuorempia, mutta he eivät uskoneet hänen olevan Messias. He näkivät hänen ihmetekonsa, mutta eivät ymmärtäneet, mitä näkivät. Miten Jeesus kokikaan Ps 69:9:ssä olevat sanat!

6.Jeesus vastasi veljille samoin kuin hän oli aiemmin vastannut äidilleen (2:4). Puhuessaan "ajastaan" hän ajatteli aina ristiä. Jeesusta ei milloinkaan houkutellut suuruus ja valta, eikä hän koskaan antanut toisten määrätä, mitä hän tekisi. Isällä oli suunnitelma häntä varten, ja sitä hän noudatti.

7.Veljet saattoivat tulla ja mennä niin kuin tahtoivat. Jeesuksen laita oli toisin. He välttivät maailman vihan, koska he olivat maailmasta. Jeesus oli pyhä, ja hänen pyhyytensä tuomitsi maailmallisuuden. Siksi häntä vihattiin (15:18-19). Hänen valkeutensa nimittäin paljasti maailman pahuuden (3:19-21). Ihmiset olisivat sietäneet häntä, ellei hänen puhtautensa olisi paljastanut heidän syntisyyttään. Hän ei ollut vain täynnä armoa, vaan myös totuutta (1:14).

8.Sanoilla on syvällinen merkitys. Ne eivät suoranaisesti ole ristiriidassa hänen menettelynsä kanssa, j. 10. Korostus on sanoilla "näille juhlille" ja "minun aikani". Hän lähtisi kyllä eräille juhlille kuollakseen niiden aikana. Se juhla täytti hänen ajatuksensa. Mutta se ei tapahtuisi lehtimajanjuhlana. Hän saapuisi kyllä Messiaana Jerusalemiin, mutta sen aika ei ollut vielä tullut. Useissa käsikirjoituksissa on mukana sana "vielä". »Minä en vielä mene näille juhlille». Hän odotti ja lähti vasta sitten, kun tiesi menonsa olevan Isän tahdon mukaista.

9.Mahdollisesti opetuslapset menivät Jeesuksen veljien ja muiden pyhiinvaeltajien mukana. Näyttää siltä, että Jeesus jäi aivan yksin rukoilemaan ja ajattelemaan lunastustyötään. Hänen tielleen loi risti jo varjonsa.

10.Kun Jeesus sitten lähti Jerusalemiin, se tapahtui aivan toisella tavalla kuin hänen veljensä olivat ehdottaneet. He olisivat halunneet hänen astuvan avoimesti kansan eteen (j. 4), mutta Jeesus vältti kaikkea julkisuutta. Hän ei mainostanut voimaansa. Hän ei edes liittynyt mihinkään matkaseurueeseen. Hän vaelsi yksin, mutta Jerusalemissa hän astui avoimesti esiin ja julisti sanomaansa (jj. 14,28,37). Johannes kertoo neljästä Jeesuksen Jerusalemiin tekemästä käynnistä: 1) temppelinpuhdistajana (2:13 ss.), 2) pyhiinvaeltajana (5:1 ss.), 3) profeettana (7:10 ss.), 4) kuninkaana (12:12 ss.).

11.Jeesus ei ollut mukana, kun ensimmäiset Galileasta tulevat pyhiinvaeltajat saapuivat perille. Siksi häntä alettiin kysellä. Tähän aikaan tuhannet ihmiset tunsivat hänet. Kreikan kielen aikamuodot "etsivät" ja "sanoivat" osoittavat, että häntä etsittiin ja kyseltiin jatkuvasti. Häneen kohdistunut mielenkiinto - sekä ystävien että vihamiesten - oli erittäin suuri. "Juutalaiset" (j. 11 ja 13) ja "kansa" (j. 12) erotetaan selvästi toisistaan. Kansakin oli juutalaisia, mutta juutalaisilla tarkoitetaan uskonnollisia johtajia, kuten neuvoston jäseniä ja fariseuksia. He olivat Jeesuksen leppymättömiä vastustajia.

12.Jeesuksesta kiisteltiin henkilökohtaisella tasolla. Mielipiteet menivät ristiin. Ne, jotka sanoivat hänen olevan "hyvä", uskoivat hänen vaikuttimiensa olevan puhtaat. Sekä hänen opetuksensa että rakastavat ihmeensä olivat varmasti saaneet heidät vakuuttuneiksi siitä. Vastustajat yrittivät kätkeä oman epäuskonsa väittämällä, että hän pyrki itsekkäistä vaikuttimista herättämään messiaanisia odotuksia. Vrt. Matt 27:63 ja Luuk 23:5.

13.Ihmispelko vaikuttaa aina lamaannuttavasti (Snl 29:25). Juutalaiset, hallitseva uskonnollinen luokka, eivät sietäneet kuulla kenenkään puhuvan hyvää Jeesuksesta, joka oli nyt herättänyt koko kansan mielenkiinnon. Jeesuksesta puhuttiin, mutta salaa. "Julkisesti (parrêsia)" puhuminen tarkoittaa rohkeasti ja pelkäämättä tai varauksettomasti puhumista (10:24; 11:14).

14.Jeesus ei saapunut hyvien neuvojen vuoksi eikä siksi, että oli tapana tulla juhlille. Hän tuli siksi, että Isä tahtoi niin. Kun hän nyt äkkiä ja odottamatta ilmaantui kesken juhlan, se herätti suurta hämmästystä ja ihmettelyä. Tässä evankeliumissa pyhäkkö on mainittu kaksi kertaa aikaisemmin (2:15 ja 5:14), mutta nyt sanotaan ensimmäisen kerran hänen nimenomaan opettaneen temppelissä.

15.Jeesus ei ollut käynyt rabbiinikoulua. Hän opetti kuitenkin pätevämmin kuin yksikään kirjanoppinut. Ihmetystä herätti varmasti hänen opetuksensa arvovalta ja voima (Mark 1:22), ja siksi kyseltiin, mistä hän oli saanut oppinsa. Hän ei vain tyytynyt toistamaan Raamatun kirjoituksia. Sitä jokainen juutalainen osasi tehdä. He ihmettelivät, että puusepän poika osasi paremmin "kirjoituksia" kuin rabbiinit, ja he kyselivät, "kuinka" hän oli saanut tämän viisauden.

16.Vastatessaan tässä heidän "kuinka"-kysymykseensä Jeesus väitti ensimmäisen kerran suoraan, että kaikki, mitä hän puhui, tuli Jumalalta. Vrt. 8:28. Hän oli Herran palvelija ja ihmiseksi tullut Jumalan Poika eikä minkään inhimillisen oppilaitoksen kouluttama oppinut.

17.Jokainen, joka on halukas noudattamaan Jeesuksen opetusta, tulee ymmärtämään, että hänen väitteensä on oikea. Hengellistä tietoa voimme saada vain elämällä Jumalan ilmoitetun tahdon mukaisesti. Me haluaisimme ensin ymmärtää ja vasta sen jälkeen uskoa. Ainoa mahdollinen järjestys hengellisten totuuksien omaksumisessa on ensin uskoa ja sen jälkeen ymmärtää.

18.Fariseukset tavoittelivat kunniaa ihmisiltä, ja heillä on siinä suhteessa ollut paljon seuraajia. Jakeen sanamuoto on yleinen, mutta on selvää, että Jeesus puhui itsestään. Joka kuulee häntä, kuulee itse Jumalaa. Se, joka ei pyydä omaansa, vaan lähettäjänsä kunniaa, osoittaa siten todellisen uskollisuutensa.

19.Jeesuksen opetuksen hylkäämisen syy oli selvä. He sanoivat olevansa Mooseksen opetuslapsia, mutta olivat hylänneet Mooseksen lain. Stefanus syytti heitä samasta asiasta (Apt 7:53). Jeesus oli juuri sanonut, ettei hänessä ollut vääryyttä. Nyt hän paljasti vääryyden olevan heissä. He hautoivat murhasuunnitelmaa häntä vastaan, koska hän oli parantanut ihmisen sapattina ja »teki itsensä Jumalan vertaiseksi» (5:18).

20.Kansan joukossa oli varmasti monia, jotka eivät tietäneet johtajien asenteesta eivätkä heidän suunnitelmistaan tappaa Jeesus. Niinpä he vastasivat Jeesukselle ivallisesti ja kuvittelivat, että vain riivaaja saattoi uskotella hänelle sellaista. Johannes Kastajaakin syytettiin sanomalla hänessä olevan riivaaja (Matt 11:18). Johannes ei kirjoita evankeliumissaan riivattuna olleista paitsi milloin Jeesusta syytettiin riivatuksi (8:48-52; 10:20-21).

21.Jeesus viittasi Betesdan luona tapahtuneeseen ihmeeseen, jonka hän oli tehnyt käydessään Jerusalemissa edellisen kerran (5:1 ss.). Silloin he olivat ihmetelleet. Hän sivuutti kokonaan heidän esittämänsä syytöksen. Sana "yhden" on vastakohtana niille monille sapattikäskyn »rikkomisille», joita tehtiin, kun lukuisia ihmisiä ympärileikattiin sapattina (jj. 22-23).

22.Voitaisiin sanoa, että juutalaiset noudattivat yhtä lakia (ympärileikkaus) rikkomalla toista (sapattikäsky). Mutta aivan niin asia ei ollut. Ympärileikkaus oli "isiltä". Laki ympärileikkauksesta annettiin kauan ennen Mooseksen aikaa ja Mooseksen lakia, eikä sitä kumottu myöhemmin annetulla lailla (1 Moos 17:10 ja 21:4; Gal 3:17). Sapattina syntynyt poika piti ympärileikata sapattina, kahdeksantena päivänä (3 Moos 12:3).

23.Ympärileikkauksessa ihminen sai osittaisen ruumiillisen puhdistuksen. Toimituksen hengellinen merkitys oli liittoon osalliseksi pääseminen. Jeesuksen tekemässä ihmeessä ruumiillinen puoli oli täydellinen terveys. Hengellinen tavoite oli, ettei hän enää tekisi syntiä (5:14). "Olla vihoissaan (kholaè" sanasta "kholê", 'sappi') esiintyy Ut:ssa vain tässä. Sana kuvaa katkeraa kiukkua, ankaraa suuttumusta.

24.He tekivät liian hätäisen johtopäätöksen, ja heidän vaikuttimensa olivat puolueelliset. He etsivät syytä, josta voisivat tuomita hänet, ja luulivat keksineensä sellaisen. "Älkää tuomitko", oikeastaan 'lakatkaa tuomitsemasta'. Tuomitsemishalussaan he eivät huomanneet, että Jeesuksen toiminta ei ollut vain lain mukaista, vaan lain täyttämistä.

25."Niin" osoittaa yhteyden edelliseen jakeeseen. Tässä luvussa esiintyy monia ihmisryhmiä. Nämä olivat Jerusalemin asukkaita. He tunsivat papiston aikeet, mutta heihin oli ilmeisesti vaikuttanut se rohkeus, joka oli ominaista Jeesuksen puheelle. On syytä huomata heidän kysymyksensä ja »kansan» sanojen (j. 20) välinen ero. On luonnollista, että Jerusalemin asukkaat tiesivät enemmän johtavien juutalaisten suhtautumisesta Jeesukseen kuin maaseudulla asuva kansa.

26.On aivan selvää, etteivät johtajat yrittäneetkään estää Jeesusta. Jotkut tulkitsivat tämän väärin. Jeesus puhui pelkäämättä ja liikkui temppelissä ikään kuin olisi tuntenut olonsa siellä täysin kotoiseksi. Tätä he eivät voineet ymmärtää. Olivatko heidän johtajansa alkaneet suhtautua häneen uudella tavalla? Sitä he eivät kuitenkaan täysin voineet uskoa (ks. seuraava jae). Siellä, missä totuus salataan, seurauksena on aina sekaannus ja hämmennys.

27.He totesivat heti oman arvelunsa vääräksi. On surullista, kun ihmiset lausuvat julki tietonsa vain paljastaakseen oman tietämättömyytensä! Tulkitsemalla Jes 53:8:n väärin juutalaiset uskoivat Messiaan tulevan yhtäkkiä, niin ettei kukaan voisi sanoa, mistä hän on tullut. Vrt. Matt 2:4-6; Miika 5:1. Mutta he luulivat tietävänsä, kuka Jeesus oli. Sana "tämä" sisältää halveksivan vivahteen.

28.Jeesusta järkytti heidän tietämättömyytensä, ja hän vastasi heidän ajatuksiinsa hieman ivallisesti sanoessaan, että he tunsivat hänet. Kuten jakeessa 16 hän tässäkin viittasi heidän ajatuksiinsa ja todisti heidän omalla väitteellään, kuka hän oli. Myös 8:19:ssä ja 55:ssä hän syytti juutalaisia siitä, etteivät he tunteneet Jumalaa.

29.He sanoivat tietävänsä, mistä hän tuli, mutta olivat tietämättömiä hänen lähettämisestään. Jeesus tunsi Isän ja pystyi sen tähden ilmoittamaan hänet (1:18). Jeesuksen arvostelijat eivät tunteneet hänen lähettäjäänsä, ja sen tähden heillä ei ollut oikeutta tuomita häntä, joka oli lähetetty (5:37-38; 8:14).

30.Ne, jotka olisivat halunneet ottaa hänet kiinni, olivat luultavasti Jerusalemin asukkaita. Jos he olisivat olleet uskonnollisia johtajia, se olisi varmasti sanottu selvemmin. Sanalla "niin" on merkitys 'sen tähden'. Heidän mielestään Jeesus herjasi väittäessään olevansa Jumalan vertainen. Tämä oli heidän vihamielisyytensä syy. Juuri tämä oli loppuvaiheessakin tärkein syytös häntä vastaan (Matt 26:64-66). Mutta tällä kertaa he eivät voineet tehdä hänelle mitään, koska sovituskuoleman suuri hetki ei ollut vielä tullut.

31.Nämä "monet kansasta" muodostivat Jeesuksen kannattajajoukon. He uskoivat, mutta heidän uskonsa oli hyvin rajoittunutta. He puhuivat Messiaan tulosta ikään kuin se olisi kuulunut vielä tulevaisuuteen. Kuten 2:23:ssa, näidenkin usko perustui tunnustekoihin.

32.Nyt johtajat puuttuivat virallisesti asiaan. "Ylipapit" on monikkomuodossa. Tässä ei tarkoiteta vain Hannasta ja Kaifasta, vaan koko ylempää papistoa. He olivat kaikki saddukeuksia. He olivat kuulleet kansan kuiskailevan jo ennen Jeesuksen juhlille saapumista (j. 12), ja nyt hänen puolellaan oleva joukko oli vieläkin voimakkaampi. He eivät voineet sietää sitä, että jotkut kansasta puolustivat häntä. Tämä ärsytti etenkin fariseuksia. Puhtaussäädöksiin keskittyvillä fariseuksilla ei ollut paljonkaan yhteistä poliittisesti vaikutusvaltaisten saddukeusten kanssa. Mutta kumpikaan näistä ryhmistä ei ollut nöyrtynyt ottamaan vastaan totuutta. Siksi on aivan luonnollista, että he yhdistivät joukkonsa yhteisen asian puolesta Jeesusta vastaan.

33.Luultavasti Jeesus näki oikeudenpalvelijoiden tulevan ottamaan häntä kiinni lausuessaan nämä sanat. Vielä kuusi kuukautta hän olisi siellä. Mikään mahti maailmassa ei olisi voinut ottaa häntä pois, ennen kuin määräaika oli kulunut umpeen. Mikään voima ei myöskään olisi voinut saada häntä viipymään kauemmin. "Vielä vähän aikaa", Jeesus sanoi, ja seuraava jae vahvistaa, että hän halusi kehottaa kuulijoitaan ottamaan tilaisuudesta vaarin ja uskomaan häneen.

34.Hän ei sanonut »minne minä menen» vaan "missä minä olen". Hän oli heidän keskellään. Palvelijat olivat valmiina ottamaan hänet kiinni. Hän puhui kieltä, joka käsitti kaikki aikamuodot ja liikkui yhdellä kertaa sekä tässä että tulevassa maailmassa. Mutta iäisyyden maailmaan he eivät voineet tulla, sillä he eivät tunteneet Isää (j. 28). Ylpeytensä ja epäuskonsa tähden he olivat kaukana hänestä. Kukaan muu kuin Jeesus ei voinut viedä heitä Isän luo (14:3). Näissä Jeesuksen sanoissa on surumielinen sävy, kuten Matt 23:37:ssä.

35.He eivät ajatelleet Jumalaa, eivätkä he sen tähden käsittäneet hänen puhuvan Isästä. He epäilivät, että hän jatkaisi tehtäväänsä muualla. "»Me" emme» on painokas. Me, uskonnolliset johtajat, me, joilla on valta koetella kaikki opettajat, mekö emme löytäisi häntä? He eivät uskoneet hänen jumaluuteensa eivätkä käsittäneet, mistä hän puhui. Jae valaisee osuvasti 1 Kor 2:14:n sanoja. Paljon juutalaisia oli jäänyt hajaannukseen toisten palatessa kotiin pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Fariseukset tarkoittivat tässä heitä.

36.He eivät päässeet eroon hänen sanoistaan. Ne olivat hämmentäneet heidät. He aavistivat, että hänen sanoihinsa sisältyi merkitys, jota he eivät oikein ymmärtäneet. Mutta he eivät kysyneet saadakseen vastauksen. He pohtivat asiaa vain keskenään.

37.Kaikki, mitä vanhatestamentilliset juhlat julistivat profeetallisesti, täyttyi Jeesuksessa. Tämä hänen esiintymisensä on voimakkaasti puhutteleva. Lehtimajanjuhlan seitsemänä ensimmäisenä päivänä valkopukuiset papit marssivat kulkueena Siiloan lammikolle. Siitä he ammensivat kultaisiin astioihin vettä, jonka he kantoivat temppeliin ja valelivat sillä polttouhrialttarin laulaen: »Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä», Jes 12:3. Juhlamenot muistuttivat siitä, miten Jumala antoi kansalleen vettä autiomaassa. Kahdeksantena päivänä, joka oli ylimääräinen juhlapäivä ja jota pidettiin "suurena", ei tällaista veden valelua suoritettu, mikäli tiedämme, ja siihen oli kaksi syytä. Ensinnäkin kansa oli päässyt omaan maahansa eikä ollut enää erämaassa. Toiseksi Messias ei ollut vielä tullut. Silloin, erityisen hyvin valitsemanaan hetkenä, Jeesus seisoi ja "huusi" sanomansa janosta ja elävästä vedestä. Jeesuksen sanojen vaikutus oli varmasti ennenkuulumaton. Ne muistuttavat voimakkaasti hänen sanojaan samarialaiselle naiselle 4:14:ssa.

38.Kutsu koskee kaikkia. Se, joka tulee, ei saa tyydytystä vain itselleen. Hän saa ylitsevuotavasti, ja muutkin saavat siitä siunauksen. Se taas, joka ei halua juoda, ei vahingoita sillä vain itseään. Toisetkin jäävät ilman elävän veden virtoja. "Sisin (koilia)" tarkoittaa yleensä vatsaa, mutta myös sielua, sydäntä, persoonallisuuden ydintä. Jeesuksen sanat ovat täysin sopusoinnussa useiden Vt:n kohtien kanssa, kuten Jes 43:20; 44:3; 58:11; Sak 13:1; 14:8.

39.Vt:n lupausten mukaan Henkeä ei voitu vuodattaa (Jooel 2:28-29), ennen kuin Messias oli "kirkastettu". Ja sitä ennen hänet alennettaisiin (Gal 3:13-14). Sen jälkeen, kun hänet oli korotettu Isän oikealle puolelle, hän saattoi helluntaipäivänä vuodattaa Henkensä kaikkien niiden ylle, jotka "uskoivat häneen" (Apt 2:33). Siitä lähtien Henki on ollut seurakunnan Auttaja, joka kirkastaa Jeesusta (16:7-15).

40.Jeesuksen voimakas sanoma jakoi kansan useisiin eri ryhmiin. Jotkut uskoivat hänen olevan se profeetta. 5 Moos 18:15,18:n mukaan juutalaiset uskoivat suuren profeetan tulevan ennen Messiasta. Kristikunta on vakuuttunut siitä, että mainittu kohta puhuu Messiaasta. Toiset uskoivat hänen olevan Messias (j. 41). Epäilijät kielsivät hänen messiaanisuutensa (jj. 41-42). Muutamat arvelivat hänen olevan vaaraksi juutalaisuskolle ja halusivat saada hänet pidätetyksi (j. 44).

41.Juutalaisille oli opetettu, että Messias syntyy Daavidin suvusta (2 Sam 7:12-13; Ps 132:11; Jes 11:1; Jer 23:5) Beetlehemissä (Miika 5:1). He eivät ottaneet huomioon, että Jeesus oli lihan puolesta Daavidin siementä (Room 1:3) ja että hän oli syntynyt Beetlehemissä (Luuk 2:7). Ne, jotka tässä hylkäsivät Kristuksen, tunsivat kirjoitukset, mutta eivät tietäneet pyhien kirjoitusten täyttyneen Jeesuksessa.

42.Nämä välittömästi lausutut sanat osoittavat Messiaan odotuksen olleen ajankohtaista. Jeesuksen messiaanisuutta vastaan esitetyt väitteet todistavat, että hän oli Messias. Johannes mainitsee mielellään huomautuksia, jotka vahvistavat totuuden hänen lukijoilleen. Näiden ihmisten tietämättömyys Jeesuksesta oli niin silmiinpistävä, ettei hän välittänyt oikaista heidän harhaansa. Tässä viitataan Miika 5:1:een, samaan kohtaan, jonka ylipapit ja kirjanoppineet olivat ilmoittaneet Herodekselle tämän kysellessä asiaa heiltä (Matt 2:6).

43.Jeesus oli ennustanut, että hänen ympärillään syntyisi eripuraisuutta (Matt 10:34-35; Luuk 12:51-52). Valkeus vaikuttaa, 3:20. Niin kauan kuin inhimillinen luonto on turmeltunut, Jeesuksesta ollaan eri mieltä. Syy kiistelyyn on aina ihmisissä, ei Jeesuksessa. "Eripuraisuus (skhisma)" tarkoittaa 'kuilua, halkeamaa, repeämää'. Sama sana on Matt 9:16:ssa.

44.Heillä oli halua, mutta ei kykyä. Hänen aikansa ei nimittäin ollut vielä tullut. Kaikissa kansanryhmissä oli Jeesuksen vastustajia. Näyttää siltä, että nyt häntä vastaan nousivat tavallisen kansan miehet, eivätkä ne, jotka kiivailivat jakeissa 30 ja 32. Ylipapit ja fariseukset olivat jo lähettäneet temppelipalvelijoita ottamaan hänet kiinni (j. 32).

45.Suuren neuvoston toimet Jeesusta vastaan olivat koko ajan laittomia. Jakeen 32 mukaan he kokoontuivat ja lähettivät palvelijoita ottamaan Jeesusta kiinni. Tämä tapahtui juhlan suurena päivänä. Mutta neuvosto ei saanut kokoontua sapattina. Nyt palvelijat palasivat tyhjin toimin. Heidän lähettäjänsä halusivat pidätystä, eivät kansannousua. Oikeudenpalvelijoiden odottaessa sopivaa tilaisuutta käydä käsiksi Jeesukseen he joutuivatkin hänen opetuksensa vaikutuspiiriin.

46.Jeesuksen sanat olivat riisuneet heiltä aseet. He olivat lähteneet ottamaan Jeesusta kiinni. Sen sijaan hän ottikin heidät kiinni. Hänen sanansa ja esiintymisensä tekivät heidät täysin voimattomiksi. Heihin eivät vaikuttaneet hänen ihmeensä, vaan hänen sanansa. Vrt. 6:63 ja 68.

47.Oikeudenpalvelijat saattoivat vain totella määräyksiä. Heidän lähettäjiensä kysymyksessä on ärtymystä. "Tekin" osoittaa, että muutkin olivat joutuneet Jeesuksen sanojen »eksyttämiksi». Vrt. j. 12.

48.Heidän kysymyksensä oli muotoiltu sellaiseksi, että vastaus oli ilman muuta kielteinen. Mutta lausunto oli ennenaikainen. Nikodeemus oli sekä fariseus että hallitusmies (3:1). Ehkä he eivät vielä tietäneet hänen käyneen Jeesuksen luona, ks. 12:42. Oikeudenpalvelijoiden velvollisuus oli totella hallitusmiehiä, ja hallitusmiesten oli otettava huomioon fariseusten mielipiteet. Nyt tätä valtasuhdetta oli rikottu.

49.Näille johtajille ei tuota kunniaa se, että he vihastuivat kykenemättä pysymään asiassa. He puhuivat hyvin halveksivasti kansasta. Ihmiset eivät tunteneet lakia, mutta joutuivat kuitenkin sen kirouksen alaisiksi rikkoessaan sitä. Muutamat »kansasta» olivat osoittaneet myötätuntoa Jeesusta kohtaan (7:12). Fariseusten mielestä tämä oli yksi syy halveksia kansaa.

50.Nikodeemuksen menettely osoittaa, että hänessä oli tapahtunut hengellinen muutos. Fariseukset olivat sanoneet, ettei yksikään hallitusmiehistä ollut uskonut Jeesukseen. Nikodeemus astui heti esiin. Fariseukset olivat tuominneet kansan syystä, että se ei tuntenut lakia. Nikodeemus arvosteli ankarasti uskonnollisia johtajia lain ylenkatsomisesta.

51.Nikodeemuksen esittämä kysymys oli lain itsestään selvä periaate. Jeesus ei ollut saanut oikeudenmukaista mahdollisuutta puolustautua. "Kuulustella" tarkoittaa kuunnella, mitä syytetyllä on sanottavaa puolustuksekseen. Jakeen 49 syytökset Nikodeemus käänsi heitä itseään vastaan. Jos he tunsivatkin lain, he unohtivat sen ja rikkoivat sitä.

52.He arvelivat, että Nikodeemus saattoi puolustaa Jeesusta vain kotiseuturakkaudesta. Heidän käsityksensä, ettei Galileasta tule profeettaa, oli väärä. Joona oli kotoisin Gat-Heeferistä Galileasta (2 Kun 14:25). Talmudissa on rabbi Elieserin lausuma: »Israelissa ei ole yhtään sukukuntaa, josta ei olisi noussut profeettaa.»

53.Juhla oli ohi. Lehtimajat purettiin. Kaikki menivät koteihinsa - he menivät pois Messiaan luota.