Luku 21

Jeesus ilmestyy Tiberiaanjärven rannalla

Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi jälleen opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärven rannalla. Se tapahtui näin:

2. Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymokseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, sekä Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta olivat yhdessä.

3. Simon Pietari sanoi heille: "Minä lähden kalaan." "Me tulemme sinun mukaasi", he vastasivat. Niin he lähtivät ja astuivat veneeseen, mutta sinä yönä he eivät saaneet mitään.

4. Aamun jo sarastaessa Jeesus seisoi rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus.

5. Jeesus kysyi heiltä: "Lapset, eikö teillä ole mitään syötävää?"  He vastasivat: "Ei ole."

6. Hän sanoi: "Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte."  He heittivät verkon mutta eivät jaksaneet vetää sitä enää ylös, koska kaloja oli niin paljon.

7. Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra!" Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietoi ympärilleen viitan, sillä hän oli ilman vaatteita, ja hyppäsi järveen.

8. Toiset opetuslapset tulivat veneellä, sillä he eivät olleet kaukana rannasta, vain noin kahdensadan kyynärän(34) päässä, ja he vetivät perässään verkkoa kaloineen.

9. Kun he astuivat rannalle, he näkivät siellä hiilloksen, kalaa sen päällä ja leipää.

10. Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita juuri saitte." 

11. Simon Pietari nousi veneeseen ja veti maalle verkon, joka oli täynnä suuria kaloja - sataviisikymmentäkolme. Vaikka niitä oli niin paljon, verkko ei revennyt.

12. Jeesus sanoi heille: "Tulkaa aamiaiselle."  Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: "Kuka sinä olet?", sillä he tiesivät, että se oli Herra.

13. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin kalaa.

14. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen noustuaan kuolleista.

15. Jeesus ja Pietari

Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?"  Pietari vastasi hänelle: "Kyllä, Herra, sinä tiedät, että minä pidän sinua rakkaana." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani." 

16. Jeesus kysyi häneltä toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua?"  Hän vastasi: "Kyllä, Herra, sinä tiedät, että minä pidän sinua rakkaana." Jeesus sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani." 

17. Jeesus kysyi häneltä kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, pidätkö minua rakkaana?"  Pietari tuli murheelliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: "Pidätkö minua rakkaana?" , ja hän vastasi Jeesukselle: "Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että pidän sinua rakkaana." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.

18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: Kun olit nuorempi, sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit. Mutta kun vanhenet, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo." 

19. Näin sanoessaan hän ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Tämän jälkeen Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua." 

20. Pietari kysyy Johanneksen kohtalosta

Pietari kääntyi ja näki, että heitä seurasi se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti ja joka oli aterialla nojannut Jeesuksen rintaa vasten ja kysynyt: "Herra, kuka on sinun kavaltajasi?"

21. Hänet nähdessään Pietari kysyi Jeesukselta: "Herra, entä hän?"

22. Jeesus vastasi: "Vaikka minä tahtoisin hänen jäävän tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinulle kuuluu? Seuraa sinä minua!" 

23. Niin veljien keskuuteen levisi sellainen puhe, ettei tämä opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Vaikka minä tahtoisin hänen jäävän tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinulle kuuluu?" 

24. Loppusanat

Juuri tämä opetuslapsi todistaa näistä asioista ja on kirjoittanut tämän. Me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

25. Paljon muutakin Jeesus teki. Jos niistä kirjoitettaisiin kohta kohdalta, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.

*******************************************************************************************************************

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 20:31-21:25)

Tiberiaan järven rannalla

1.Koko Ut:ssa Gennesaretia sanotaan vain tässä ja 6:1:ssä Tiberiaan järveksi. Tämä johtui Tiberiaan kaupungista, joka oli saanut nimensä Rooman toisen keisarin, Tiberiuksen mukaan. Hän oli isäpuolensa Augustuksen seuraaja vuodesta 14 jKr. Jeesus oli sanonut, että hän tapaisi opetuslapsensa Galileassa (Matt 28:7), ja kaksi hänen ilmestyksistään tapahtui siellä (vrt. Matt 28:16). Jeesus "ilmestyi", näyttäytyi, näytti heille kirkkautensa. Hän ei vain ikään kuin äkillisesti sukeltanut esiin, vaan oli heidän luonaan ja osoitti heille rakkautensa ja voimansa.

2.Tämän ainoan kerran kieltäjä Pietari ja epäilijä Tuomas mainitaan yhdessä. Emme tiedä, miksi kaikki yksitoista eivät olleet paikalla ja keitä kaksi nimeltä tuntematonta olivat. Useat tässä mainituista olivat ammatiltaan kalastajia.

3.Mikään ei viittaa siihen, että nämä seitsemän olisivat luopuneet kutsumuksestaan mennessään kalastamaan. Mutta aavistamme heidän mielessään kyteneen levottomuuden. Jeesus oli ilmestynyt. Sitten hän taas katosi. Oli kulunut viikkoja. Miten ylösnousemuksen laita olikaan? Millaiseksi kääntyisi tulevaisuus? Pietari ei kestänyt tätä epätietoisuutta, vaan hän sanoi tarvitsevansa jotakin toimintaa. Ystävillä oli samoja vaikeuksia, ja niin he lähtivät kalaan. Mutta sinä yönä he eivät saaneet mitään. Ei edes kalaonni ollut heille myötäinen. Aavistamme heidän mieltään painaneen masennuksen, joka lähenteli lohduttomuutta.

4.Silloin, opetuslasten mielialan laskettua Jeesus seisoi rannalla. Mutta opetuslapset eivät tietäneet, että se oli hän. Tässä on sama sanonta kuin 20:14:ssa. He eivät tunteneet häntä hänen ylösnousemusruumiissaan.

5.Jeesus ei kysynyt siksi, ettei olisi tietänyt. Hän huudahti kysymyksensä heidän ollessaan noin sadan metrin päässä rannasta (j. 8), ja kysymys paljastaa hänen huolenpitonsa heistä.

6.Opetuslapsilla ei ollut mitään syötävää. Kun he saivat tämän suoran käskyn, he ehkä muistivat Luuk 5:4-5:ssä kerrotun kokemuksen. Kun he nyt tottelivat vastaan sanomatta, he saivat kalaa paljon yli odotusten. Ihme ei ollut kalojen saaminen sinänsä, vaan se, että Jeesus kykeni neuvomaan, minne heidän pitäisi heittää verkkonsa.

7."Se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti" - vain Johannes kutsuu näin itseään. Hän ei milloinkaan voinut lakata ihmettelemästä sitä, että Jeesus rakasti häntäkin. Hän uskoi ensimmäisenä Jeesuksen nousseen kuolleista (20:8), ja hän oli nyt ensimmäinen, joka tunsi Herransa. Sekä hän että Pietari käyttäytyivät kummallekin luonteenomaisella tavalla. Johannes näki ja tunsi Herran. Pietari ryhtyi heti tekoihin ja heittäytyi veteen. He kalastivat ilman päällysvaatteita. Nyt Pietari heitti vaippansa ylleen kunnioituksesta ylösnoussutta Jeesusta kohtaan. Hän halusi heti päästä Jeesuksen luo.

8.He vetivät täysinäistä kalaverkkoa veneensä perässä, ja sen tähden maihin pääsy kävi hitaasti. Pietari unohti työn, kalat, verkon ja veneen innossaan päästä Jeesuksen luo (vrt. 4:28).

9.Emme tiedä, mistä Jeesus oli saanut kalan tai miten hän oli sytyttänyt tulen. Siihen liittyy jälleen ihme. 6:11 esittää, mitä tällä rannalla oli aikaisemmin tapahtunut. "Hiillos", hiilivalkea, on sama sana kuin 18:18:ssa. Muistiko Pietari aikaisemman hiilloksen? Vielä kerran hän joutui koetukselle (jj. 15-18), mutta aivan toisella tavalla kuin edellisellä kerralla.

10.Jeesus oli opettanut heille onnistumisen salaisuuden olevan siinä, että he tottelivat hänen sanojaan. He "saivat" nämä kalat kahdessa mielessä, koska Jeesus huolehti siitä, että ne menivät heidän verkkoonsa.

11.Jeesuksen kohtaaminen täytti Pietarin ilolla ja voimalla. Joko hän veti verkon yksin maihin tai johti tätä toimenpidettä. Verkon pysyminen ehjänä oli heidän käsityksensä mukaan uusi ihme. Johannes ei unohtanut, että kalojen lukumäärä oli 153. Tälle luvulle on annettu vertauskuvallisia arvoja. Eräs selitys on, että siihen aikaan tunnettiin 153 kalalajia. Näin luvusta tulisi todiste, että kaikki kansat oli koottava Jumalan valtakuntaan.

12.Ylösnousemisensa jälkeenkin Jeesus halusi aterioida ystäviensä seurassa. He kaikki olivat varmoja hänestä, mutta he kokivat pyhää pelkoa hänen läheisyydessään. Kenelläkään heistä ei ollut tarvetta puhua.

13.Kuten usein ennenkin, Jeesus toimi luonnollisesti isäntänä. Ei sanota suoraan hänen syöneen heidän kanssaan tällä kertaa, mutta se oli todennäköistä. Tiedämme hänen joka tapauksessa syöneen ylösnousemuksensa jälkeen (Luuk 24:43).

14.Tätä ennen Jeesus oli ilmestynyt jo ainakin kuusi kertaa, mutta tämä oli kolmas kerta erityisesti opetuslapsille. Toiset kaksi mainitaan 20:19,26:ssa. Viisi ilmestymistä tapahtui ylösnousemuspäivänä ja kuudes viikkoa myöhemmin. Kalansaalisihme on ainoa, jonka Jeesuksen tiedetään suorittaneen ylösnousemuksensa jälkeen. Se liittyy selvästi lähetyskäskyyn ja osoittaa, että opetuslapset voivat menestyä ihmisten kalastajina vain tottelemalla Jeesuksen sanoja.

15.Kuva kalastajasta vaihtuu nyt kuvaksi paimenesta, ja samalla opetuslasten tehtäväkenttään luetaan myös niiden hoitaminen, jotka he ovat saaneet voittaa Jumalan valtakuntaan. Jeesus teki Pietarille yksinkertaisen ja samalla tutkivan kysymyksen. Se oli yksinkertainen, sillä se koski vain sydämen asennetta Jeesukseen, mutta myös tutkiva, sillä Pietari ymmärsi kysyjän tietävän hänestä kaiken. Jeesus valitsi voimakkaan sanan "agapaè", jota Ut:ssa käytetään erityisesti Jumalan rakkaudesta. Pietari vastasi yleisemmällä sanalla "fileè" 'pitää rakkaana'. Pietarihan oli luvannut, että vaikka kaikki muut jättäisivät Jeesuksen, hän ei sitä tekisi (Mark 14:29). Kieltämisensä jälkeen hän ei enää ollut yhtä varma itsestään. Pietarin uskon vahvistaminen kuvataan jakeissa 15-17.

16.Jeesus toisti kysymyksensä, mutta siinä on nyt muutamia eroja. Hän ei uudistanut sanoja »enemmän kuin nämä», ja sanojen »ruoki minun karitsoitani» sijasta hän sanoi nyt »kaitse minun lampaitani». Kysymyksen kertaamisen tarkoitus oli epäilemättä herätellä Pietaria. Hän oli luvannut seistä lujana, vaikka muut pettäisivät, mutta nyt Jeesus kysyi, rakastiko hän ylipäänsä Mestariaan.

17.Kysymys esitettiin kolmannen kerran, mutta nyt Jeesus laskeutui Pietarin tasolle ja käytti sanaa "fileè". Tällä kertaa Pietari sai kehotuksen ruokkia lampaita. Pietari tuli murheelliseksi, kun kysymys uusiutui kolmannen kerran, mutta tämä murhe oli hänelle hyväksi. Kysymyksiä niin kuin kieltojakin oli kolme. Eikä ole aivan merkityksetöntä, että Jeesus puhutteli häntä nimellä "Simon, Johanneksen poika" eikä Pietari, 'kallio'. Pietari oli saanut tuntea ja huomata heikkoutensa. Mutta hän tiesi enemmän. Hän tiesi Jeesuksen tuntevan hänen sydämensä, hänen halunsa rakastaa. Hän oli langennut, mutta hänen uskonsa ei ollut rauennut tyhjään. Jeesus tiesi sen (Luuk 22:32), ja Pietari oli selvillä siitä. Hänen masennuksensa ei johtanut epätoivoon, vaan hengelliseen kasvamiseen.

18.Pietari oli langennut, mutta armosta hänen kutsumuksensa uudistettiin, ja hän sai kauan palvella Jeesusta. Nyt hän sai tietää, millainen kuolema häntä odottaisi palvelustehtävänsä päättyessä. Jeesus ei puhunut maallisista eduista, mutta hän lupasi Pietarille pitkän elämän. Ehkä tämä lupaus herätti hänessä turvallisuudentunteen, kun hän pian sen jälkeen joutui ahdistuksiin (Apt 12:6). Hän tiesi, ettei kukaan voisi riistää hänen henkeään niin kauan kuin hän oli vielä nuori!

19.Pietari sai "kirkastaa" Jumalaa elämällään ja kuolemallaan. "Minkäkaltaisella kuolemalla" osoittaa, että edellinen jae tarkoitti ristiinnaulitsemista. Ei tässä eikä missään muuallakaan Raamatussa kerrota yksityiskohtia Pietarin kuolemasta, mutta perimätiedon mukaan hänet ristiinnaulittiin pää alaspäin. Hän pyysi surmaajiaan naulitsemaan hänet siten, sillä hän piti itseään arvottomana kuolemaan samalla tavalla kuin hänen rakas Mestarinsa. "Seuraa minua" oli Pietarille uudistettu kutsu, jolla oli syvä hengellinen merkitys.

20.Tässä varmistutaan uudelleen siitä, että »se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti», oli Johannes itse. Viittaus ehtoollissalin tapahtumiin (13:23-25) vahvistaa asian.

21.On hyvä, että Jeesuksen opetuslapset huolehtivat toisistaan. Mutta joskus on vaarallista katsoa toisiin. Huolehtiminen, joka on lähinnä uteliaisuutta, vahingoittaa enemmän kuin hyödyttää. Pietarin huolenpito Johanneksesta saattoi olla vilpitöntä. Hän oli juuri kuullut edessään olevasta marttyyrikuolemasta. Niissä olosuhteissa hän ajatteli, miten kävisi ystäville, erityisesti Johannekselle, joka oli ollut Pietarille suureksi avuksi Jeesuksen kuoleman jälkeisenä raskaana aikana. (ks. 20:2:n selitys.)

22.Lempeästi Jeesus ojensi opetuslastaan. Hän oli antanut Pietarille uuden kutsun seuraajakseen. Johannes oli jo tällä tiellä. Pietari sai turvallisesti jättää hänen tulevaisuutensa Jeesuksen käsiin. Liioiteltu huolehtiminen voi olla puutteellisen uskon ilmaus. Jo aikaisemmin Jeesus oli puhunut Johanneksen tulevaisuudesta (Mark 10:39).

23.Oli lähtenyt liikkeelle huhu, että Johannes ei koskaan kuolisi. Ehkä arveltiin, että hänet temmattaisiin ylös niin kuin Elia ja Eenok Vt:ssa. Johanneksesta oli tärkeätä kertoa, ettei Jeesus ollut milloinkaan sanonut sellaista. Jae osoittaa, miten helposti virheellinen perimätieto voi syntyä. Ihmiset eivät olleet ottaneet huomioon pikku sanaa »jos», ja koko erheellinen käsitys lähti siitä liikkeelle. Tästä väärästä huhusta oli tullut yleinen ja julkinen.

Päätössanat

24.Tämä on juhlallinen selitys evankeliumin kirjoittajasta, mutta Johannes noudattaa tavanomaista nöyrää tapaansa ja jättää nimensä mainitsematta. Hän puhuu itsestään kolmannessa persoonassa. Missään muussa kohdassa Johannes ei puhu itsestään monikossa. Siksi on mitä todennäköisintä, että sanat »me tiedämme» tarkoittavat muitakin. Luultavasti Johanneksen vaikutusalueen Efeson johtavat kristityt menivät näin takuuseen siitä, että se mitä Johannes oli kirjoittanut oli totta.

25.Johannes päättää kirjoituksensa, mutta aihe ei ole vielä loppuun käsitelty. Kaikki, mitä Jeesus teki, olisi ollut sen arvoista, että se olisi kannattanut kirjoittaa, mutta Kristuksen pelastustyön rajattomuuden takia nuo kirjoitukset eivät mahtuisi rajalliseen maailmaan. Pelkästään hänen hyvistä teoistaan Johannesta kohtaan olisi tullut kokonainen kirjasto. Täten rakkauden apostoli päättää kirjoituksensa kunnianosoitukseen Jeesukselle.