Luku 1

Esipuhe

Jumalan tykönä oleva Sana tulee ihmiseksi ja on täynnä armoa ja totuutta 1-18. Johannes Kastaja todistaa Kristuksesta 19-34. Jeesuksen opetuslapsiksi tulevat Johannes, Andreas ja Pietari 35-42, Filippus ja Natanael 43-51.

Sana tuli lihaksi

1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2Hän oli alussa Jumalan tykönä. 3Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 4Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. 5Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes. 7Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa. 8Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. 10Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. 11Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. 12Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, 13jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. 15Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä." 16Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. 17Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta. 18Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?" 20Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus". 21Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En". 22Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?" 23Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut." 24Ja lähetetyt olivat fariseuksia; 25ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?" 26Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne. 27Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään." 28Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.
29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! 30Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'. 31Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan." 32Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. 33Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'. 34Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."
35Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa. 36Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!" 37Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta. 38Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" — se on käännettynä: opettaja — "missä sinä majailet?" 39Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa". Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin oli noin kymmenes hetki. 40Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta. 41Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus. 42Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.

43Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". 44Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista. 45Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista". 46Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso". 47Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" 48Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut". 49Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas". 50Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat." 51Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle."

******************************************************************************************************

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 1:1-51)

1. Evankeliumi Johanneksen mukaan

Evankeliumin ensimmäinen jae muistuttaa suuresti 1 Moos 1:1 jaetta. Kun 1. Mooseksen kirja alkaa alusta, Jumalan luomistyöstä, Johanneksen evankeliumi lähtee iankaikkisuudesta, ennen tätä alkua olevasta ajasta. Johannes korostaa, että Jumalan luova Sana on persoona, joka on iankaikkinen ja olemukseltaan Jumala.

2.Tämä Sana, joka oli saattava langenneen luomakunnan jälleen Jumalan yhteyteen, oli alussa Jumalan luona täydellisessä sopusoinnussa hänen kanssaan. Kyseessä ei voinut olla Jumalaa alempiarvoinen olento. Sanalla "oli" on ehdoton merkitys: se on ollut jo ennen kuin aikakaan oli alkanut. Sana on itsensä ihmiskunnalle ilmoittava Jumala.

3.Kaikki Jumalan ulkopuolella oleva on saanut syntynsä hänen Sanansa välityksellä. 1 Moos 1 auttaa ymmärtämään tätä jaetta. Jumala sanoi, ja tapahtui niin. Jumala suoritti luomistyönsä Sanan voimalla. Sana ilmaisi hänen tahtonsa. Jumala luo ja puhuu ihmisille Sanan avulla.

4.Elämä ja valkeus kuuluvat Johanneksen evankeliumin luonteenomaisimpiin sanoihin. Elämän lähde on luonnollisesti myös valon lähde. Sanan tuleminen ihmiseksi merkitsi elämän ja valon saapumista maailmaan. Nämä kaksi sanaa ilmaisevat kaiken voiman ja siunauksen yhteismäärää. Sana ilmoittaa kaiken, mitä Jumala on, niin että ihminen voisi tulla siksi, miksi hänet on tarkoitettu.

5.Valo on voittamaton. Kun avaa pimeän ja valoisan huoneen välisen oven, valo voittaa pimeyden eikä päinvastoin. Todellinen valo loistaa aina, mutta se valaisee vain ne, jotka ottavat sen vastaan. Pimeyttä on langenneen ihmiskunnan synti ja epäusko. Tämä pimeys vihaa valoa eikä ota sitä vastaan, 3:19. Ihmisen pimeydellä ei ole valtaa sammuttaa valoa. Sana "katalambanè" merkitsee myös, että ihminen ei pimeydessään pysty käsittämään valoa.

6.Johannes merkitsee 'Herra on armollinen'. Hän tuli sanansaattajana, mutta ero hänen ja Sanan välillä tuodaan korostetusti esiin. Johannes oli Jumalani lähettämä, Sana oli Jumala.

7."Todistaa" ja "todistaja" ovat avainsanoja tässä evankeliumissa. Johannes Kastaja todistaa 1:15,32,34; 3:26; 5:33. Edelleen todistavat samarialainen nainen, 4:39, Jeesuksen teot, 5:36; 10:25, Vanha testamentti, 5:39, suuri kansanjoukko, 12:17, Pyhä Henki, 15:26, Jumala itse, 5:32,37; 8:18. Kaikki todistavat Jeesuksesta.

8.Johanneskin oli tullut valoksi, 5:35. Jokainen uudestisyntynyt on valkeus Herrassa, Ef 5:8. Mutta yksikään ihminen ei ole valon lähde. Valkeus ja elämä ovat lähtöisin yksin Jumalasta. Sana "hän" on painokas.

9.Jeesuksen tulo maailmaan oli kuin auringonnousu. Tämä valkeus loistaa kaikille. Pimeys koituu tuomioksi sille, joka hylkää valon.

10.Ihmisen synti oli turmellut Sanan työn tässä maailmassa. Sana oli maailmassa myös jo ennen lihaksituloa. Alusta asti hän on ollut täällä Jumalana, eikä häntä voitu täältä karkottaa. Mutta maailma ei tuntenut häntä silloinkaan, kun hän saapui ilmoitettuna Sanana, joka tuli lihaksi. Vrt. 1 Kor 1:21.

11.Jeesus tuli omaan maailmaansa ja erityisesti oman kansansa juutalaisten luo, kansan, joka tiesi odottaa häntä. Se oli hänen omaisuuskansansa. Ks. 2 Moos 19:5 ja 5 Moos 7:6-8. Juutalaisten suuri murhenäytelmä oli, että he eivät ottaneet vastaan häntä, josta heidän profeettansa olivat ennustaneet.

12.Kaikki eivät hylänneet häntä. Muutamat ottivat hänet vastaan. Tässä on kuitenkin toinen vastaanottamista tarkoittava "sana, lambanè". Se tarkoittaa halua ottaa vastaan jotakin, joka on käden ulottuvilla, ks. 13:20. Ne, jotka ottavat hänet vastaan, saavat yhteyden Jumalaan, tulevat Jumalan lapsiksi. "Hänen nimensä" tarkoittaa tässä Kristuksen jumalallisen luonnon voimaa.

13."Jumalasta syntynyt" on jälleen Johannekselle ominainen ilmaus. Se esiintyy etenkin hänen ensimmäisessä kirjeessään. Aadamille syntyi poika, joka oli hänen kaltaisensa, 1 Moos 5:3. Lihan tahdosta ei voi syntyä hengellistä. Uudestisyntymässä Jumala luo meihin uuden uskonelämän ja antaa meille samanaikaisesti armosta oikeuden tulla hänen lapsikseen. Meidän osuutemme tässä tapahtumassa on Jeesuksen vastaanottaminen uskossa.

14.Tämä on yksi Raamatun tärkeimmistä kohdista, ja tähän huipentuu Johanneksen opetus Kristuksesta Sanana. "Sana tuli lihaksi". Jeesus tuli meidän keskellemme hankkiakseen meille sen Jumalan kaltaisuuden, jonka menetimme syntiinlankeemuksessa. Kristusta kutsutaan Sanaksi, koska hän on Jumalan ajatusten ilmaisu. "Armo" on ansaitsematonta, joten kukaan ei voi saada sitä omilla ponnisteluillaan. Se on lahja. Tässä armo tarkoittaa puhdasta ja aitoa jumalallista rakkautta. Armo ilmentää ihmisen avutonta köyhyyttä ja Jumalan rakkauden loputonta hyvyyttä. Jeesuksessa totuus, vanhurskaus ja hyvyys muodostavat ehyen kokonaisuuden.

15.Johannes oli kuusi kuukautta Jeesusta vanhempi, Luuk 1:36, mutta hän ei varmastikaan ajatellut sitä puhuessaan jäljessään tulevasta. Jeesus "on ollut" olemassa ennen kuin maailman perustuksiakaan oli laskettu. Hän oli silloin, kun mitään ei vielä ollut luotu. Johannes Kastajan ja Messiaan välillä oli sen tähden yhtä suuri ero kuin on maallisella ja taivaallisella, aikaan sidotulla ja iankaikkisella.

16.Jeesus on täynnä armoa ja totuutta, ja se, joka tulee osalliseksi hänestä, tulee samalla osalliseksi siitä, mitä hän on. Kaikkea, mitä hän on ja mitä hänellä on, hän tarjoaa seurakunnalleen. Ne, jotka ottavat hänet vastaan jakeen 12 mukaan, tulevat osallisiksi hänen täyteydestään. Tämä "on armoa armon päälle", armoa, joka täyttää kaikki tarpeemme. Kristuksessa armon ihme johtaa toiseen.

17.Laki annettiin välimiehen toimesta, mutta armo ja totuus tulivat persoonana. Mooseksen laki tarkoittaa tässä koko vanhatestamentillista pelastusjärjestystä. Vrt. Hebr 3:1-6. Lain antaja on Jeesuksen tähden tullut meille Isäksi, emmekä enää noudata Jumalan lakia orjina. Sen sijaan haluamme mielellämme lakia noudattamalla elää Jumalan tahdon mukaan.

18.Jae 1 osoittaa, miten Jumala ja Sana olivat iankaikkisuudessa korotettuina yläpuolellemme. "Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt". Kukaan ei voi nähdä häntä, 2 Moos 33:20. Jakeesta 14 ilmenee, miten Jumala on tullut meitä lähelle. Hän tuli meidän kaltaiseksemme, ihmiseksi, ja asui meidän keskellämme. "Ainokainen Poika" ilmoitti hänet ja teki hänet meille tiettäväksi. Hän tulkitsi Jumalaa täydellisellä tavalla.

Johanneksen todistus

19.Tästä alkaa Johanneksen evankeliumin varsinainen esitys. Israel piti itseään täydellä syyllä Jumalan valittuna kansana ja luotti sen tähden siihen, että Jumala puuttuu ennemmin tai myöhemmin asioihin ja vapauttaa kansansa. Mutta juutalaiset odottivat ennen kaikkea poliittista vapauttajaa. Vaikka Johannes Kastaja pysytteli autiomaassa, hänen julistuksensa ja toimintansa herättivät suurta huomiota. Tämä sai Jerusalemin uskonnolliset johtajat tutkimaan tarkoin asiaa.

20.Vastauksesta näkyy, että jotkut uskoivat hänen olevan Messias. Johannes torjui ehdottomasti tällaisen käsityksen. Hän tiesi varsin hyvin, kuka hän oli, ja ettei hän ollut Messias. Hänen vastauksestaan voi päätellä hänen ikään kuin pyhästi närkästyneen pelkästä ajatuksestakin, että joku piti häntä Messiaana. Voimakkaalla kiellollaan hän vahvisti sen, että Messias oli joku toinen.

21.Mal 4:5:n perusteella juutalaisten keskuudessa oli muodostunut yleinen käsitys, että Elia ilmoittaisi kansalle Messiaan tulosta. Hengellisessä mielessä Jeesuksen sanojen mukaan Johannes oli Elia, Luuk 1:17; Matt 11:14. Mutta juutalaiset uskoivat itse Elian tulevan henkilökohtaisesti takaisin, ja siinä merkityksessä Johannes Kastaja ei ollut tuo vanha profeetta. Kysymys "profeetasta" perustuu Mooseksen sanaan 5 Moos 18:15. On ilmeistä, että juutalaiset uskoivat siihen aikaan kyseisen profeetan olevan eri henkilö kuin Messias, 7:40-41. Kristityt sen sijaan ovat jo alusta alkaen ymmärtäneet tuon profeetan ja Messiaan olevan sama henkilö, Apt 3:22; 7:37. Johannes ei halunnut aiheuttaa väärinkäsityksiä saamastaan tehtävästä. Koska kysymykset perustuivat osittain virheellisiin käsityksiin, hän ei voinut muuta kuin vastata kieltävästi.

22.Viitattuaan noihin merkittäviin henkilöihin he eivät voineet muuta kuin yleistää kysymyksensä. Mutta tämä oli omantunnon kysymys. "Mitä sanot itsestäsi?" Johannes olisi voinut esittää paljonkin syntymästään ja tehtävästään, mutta hän oli liian nöyrä kertoakseen siitä.

23.Kysymykset perustuivat Malakiaan ja Moosekseen. Johannes vastasi Jes 40:3:n sanoin. Jonkun puhuessa aistitaan ensin ääni ja sen jälkeen ymmärretään sanat. Sanat ovat tärkeät, ääni jokseenkin epäolennainen. Sellainen oli Jeesuksen - Sanan - ja Johanneksen - äänen - välinen suhde. Hän todisti siitä, joka oli tuleva. Hänen saapuessaan Johanneksen merkitys väheni, Jeesuksen kasvoi, 3:30. Jeesuksen omien sanojen mukaan Johannes oli suurin vaimoista syntyneiden joukossa (Matt 11:11), mutta hänelle oli tunnusomaista koko hänen elämänsä ajan nöyryys. Hän itse ei ollut mitään, hänen edustamansa henkilö oli kaikki. Tiet olivat siihen aikaan kapeita ja huonoja. Kun kuningas tuli vierailulle maakuntaan tai kun voittanut hallitsija ajoi valtaamansa maan halki, tiet oli ensin kunnostettava. Samalla tavalla Johannes oli Messiaan tienraivaajana. Jumalan tiet olivat suoria, mutta väärän opetuksen vuoksi ihmisten oli mahdotonta tavoittaa Jumalaa.

24.Fariseukset oli lähettänyt asialle Jerusalemin papisto, jonka enemmistö oli saddukeuksia. Fariseusten oikeaoppisuus ja saddukeusten opillinen välinpitämättömyys ilmenevät selvästi Apt 23:8:sta. Farisealaisuus oli uskonnollinen puolue, joka syntyi toisella vuosisadalla eKr. Se oli ylimysvaltaa vastustava kansallinen puolue. Sanan fariseus kantamuoto tarkoittaa 'erottamista'. Fariseukset tahtoivat erottautua julkisyntisistä. Innokkaasti he pyrkivät noudattamaan Mooseksen lakia ja laativat itse paljon uusia määräyksiä, jotka merkitsivät toisinaan heille enemmän kuin itse käskyt. He pitivät juutalaisten puhdistuksia tärkeinä, mutta puhuivat vähemmän uskon ja rakkauden harjoittamisesta. Johanneksen kaste, joka edellytti parannuksen tekoa, ärsytti heitä sen tähden varmasti suunnattomasti.

25.Johanneksen toiminta saatettiin erittäin kyseenalaiseksi. Messiaan tulon yhteydessä odotettiin kansassa tapahtuvan yleisen puhdistumisen, Hes 36:25; Sak 13:1. Mutta ellei Johannes ollut Messias eikä Elia, mikä oikeus hänellä silloin oli kastaa?

26.Johannes kastoi vedellä. Mutta hän pyrki kiinnittämään ihmisten huomion vielä tärkeämpään. Messias kastaisi Pyhällä Hengellä, j. 33.

27.Talmudissa sanotaan, että palvelija on valmis tekemään isäntänsä hyväksi mitä hyvänsä, samoin opetuslapsi rabbilleen, lukuunottamatta kengänpaulan päästämistä. Johannes oli suuri mies. Näiden sanojen jälkeen hän oli vieläkin suurempi.

28.Johannes toimi kaukana yleisiltä teiltä, mutta hänen ympärillään kukoisti Jumalan valtakunta. Betanian sijaintia ei tiedetä. Muutamissa käsikirjoituksissa esiintyy Betabara, ja paikka on mahdollisesti sama kuin Beet-Baara, joka mainitaan Tuom 7:24:ssä.

Jumalan Karitsa

29."Seuraavana päivänä" esiintyy myös jakeissa 35 ja 43; 2:1:ssä sanotaan "kolmantena päivänä". Kysymyksessä on se tärkeä viikko, jolloin Jeesus Johanneksen esittelemänä astui esiin Messiaana. Luultavasti hän tuli suoraan autiomaan kiusauksista. Kaikki Vt:n uhrit viittasivat Jumalan Karitsaan, joka ottaisi pois maailman synnin. Pääsiäislammas oli perhekohtainen. Nyt tuli karitsa, joka oli tarkoitettu koko maailmalle. Jae on yksi evankeliumin helmistä.

30.Johannes tiesi olevansa Jeesuksen edelläkävijä, mutta sanan syvällisimmässä merkityksessä hän tiesi Jeesuksen olevan hänen edellään. Hänkin oli saanut tehtävänsä Jumalalta, mutta hänen palvelustyönsä oli alemmalla tasolla kuin Pojan korkea tehtävä.

31.Jeesus ja Johannes olivat toisilleen sukua, ja on mahdollista, että he olivat tunteneet toisensa. Mutta on yhtä paljon mahdollista, ettei autiomaan ja Nasaretin välillä ollut ollut minkäänlaista yhteyttä. Missään tapauksessa Johannes ei ollut tuntenut Jeesusta Messiaana. Hän oli kuitenkin saanut julistaa Messiaan tuloa. Kun hän nyt tiesi, kuka Messias oli, hän tiesi myös, että hänellä itsellään ja hänen kasteellaan oli merkitystä vain Jeesukseen liittyvänä.

32.Tässä Johannes todisti tietystä tilanteesta, Jeesuksen kasteesta, eikä hänestä yleensä (j. 15). Henki laskeutui avoimesta taivaasta Jeesuksen ylle, ja hän sai Isän täydellisen tunnustuksen, Matt 3:16-17. Henki tuli kyyhkysen muodossa. Juutalaisten parissa kyyhkynen oli rauhoitettu. Sitä käytettiin uhrilintuna, mutta sitä ei syöty. Henki "jäi" Jeesuksen ylle. Hän ei kokenut vain hetkellistä innoitusta. Hän oli suorittava Messiaan tehtävänsä Pyhällä Hengellä täytettynä.

33.Johannes toisti, että hän ei tuntenut Jeesusta. Hän oli kastanut ehkä tuhansia ihmisiä, joista hän oli etsinyt sitä merkkiä, jonka Jumala oli hänelle luvannut. Sitten tuli Jeesus, ja hän näki merkin. Jumala täytti lupauksensa. Vain tässä evankeliumissa sanotaan, että Henki "jäi" Jeesuksen ylle. Käytetty ilmaisu on sama kuin 14:10:ssä, jossa Jeesus puhuu itsessään »asuvasta» Isästä. Mitään tämän kaltaista ei sanota Vanhan testamentin profeetoista. Pyhällä Hengellä kastaminen todistaa Jeesuksen jumaluuden. Ihmiset voivat kastaa vedellä. Vain Jumala voi kastaa Pyhällä Hengellä.

34.Tähän Johannes päätti todistuksensa Jeesuksesta. Johannes käyttää sanaa "Poika" kaikkein jaloimmassa merkityksessä. Kysymys ei ole Jumalan lapsesta yleensä, vaan Jumalan ainoasta Pojasta. Johannes oli nähnyt Hengen laskeutuvan Jeesuksen päälle ja kuullut kasteen yhteydessä julistettavan, että tämä oli Jumalan Poika. Tässä esiintyvä aikamuoto, "nähnyt" ja "todistanut", kuvaa kerran tapahtunutta, jonka vaikutus jatkuu. Edelläkävijä oli suorittanut työnsä. Nyt riippui kansasta itsestään, tahtoiko se uskoa.

Ensimmäiset opetuslapset

35.Toinen näistä opetuslapsista oli Andreas (j. 40). Toinen oli epäilemättä Johannes itse, tämän evankeliumin kirjoittaja. Hän ei milloinkaan mainitse evankeliumissaan itseään eikä veljeään Jaakobia nimeltä.

36.Johannes Kastaja ei käskenyt heidän seurata Jeesusta, mutta edellisenä päivänä sanotun asian toistaminen, j. 29, muistutti heitä voimakkaasti siitä, että tässä oli opettaja, joka oli suurempi kuin Johannes. Juuri tähän Johannes oli heitä valmistanut. "Kiinnittää katseensa, emblepè", tarkoittaa läpitunkevaa katsetta. Sana esiintyy Johanneksen evankeliumissa vain tässä ja jakeessa 42. Viimeisen kerran Jeesuksen ja Johannes Kastajan kerrotaan nyt olleen yhdessä. Johannes poistui näyttämöltä lähes huomaamatta. Hän oli innokkaampi tekemään hyvää kuin näyttämään suurelta. Nyt katse kiinnittyy vain Jeesukseen. Johannes ei kuitenkaan kokonaan kadonnut historiasta. Ks. Joh 3:22-36; 5:33-36.

37.Kristillinen seurakunta sai oikeastaan alkunsa näistä kahdesta Jeesuksen seuraan liittyneestä opetuslapsesta. He eivät seuranneet häntä vain sinä päivänä. Heistä tuli hänen elinikäisiä opetuslapsiaan, vaikkakaan he eivät niin vielä lähtiessään suunnitelleet. He olivat kuulleet ja ymmärtäneet Johanneksen sanan.

38.Arkoina ja epäröivinä opetuslapset seurasivat Jeesusta. Jeesus teki aloitteen. Hän ottaa aina ensimmäisen askeleen. Hän etsii meitä, ennen kuin me etsimme häntä. Varmasti hän ymmärsi, miksi opetuslapset seurasivat häntä, mutta hän aloitti keskustelun suurpiirteisellä kysymyksellä. Mitä te tahdotte? Mitä te etsitte? Nämä ovat ensimmäiset Jeesuksen lausumat sanat Raamatussa hänen aloitettuaan messiaanisen tehtävänsä, ja tällä lämminhenkisellä kysymyksellä hän kutsuu luokseen ihmiskunnan koko hädän, kaikki sen tarpeet. Opetuslapset puhuttelivat häntä rabbiksi, joka on opettajaa tarkoittava kunnianimi. Miten oikeaan osuva tuo puhuttelunimi olikaan. Jeesus on ainoa, joka pystyy opettamaan meille sitä, mitä sydämemme eniten kaipaa. He kysyivät, missä hän majaili. Hänen majapaikassaan he tahtoivat rauhassa puhua hänen kanssaan kaikesta.

39.Jeesuksella oli heti aikaa heille. Kukaan ei tiedä, missä tämä majapaikka oli. Ehkä se oli luola tai huone karavaanitien varrella olevassa majatalossa. Jeesuksella ei ollut paikkaa, jota hän olisi voinut sanoa kodikseen. Sekä roomalaiset että juutalaiset laskivat päivän tunnit auringon noususta. Kello oli siis n. 16. »Kymmenes hetki» tarkoittaa täyttymyksen koittamista. Muut aikaviitteet ovat 4:6; 4:52 ja 19:14.

40.Simon Pietarin mainitseminen näin jo ennen kuin hänestä itsestään kerrotaan, osoittaa, että hän oli arvostetussa asemassa evankeliumin kirjoittamisen aikaan.

41.Andreas tapasi ensin veljensä, ja se saattaa merkitä sitä, että hän oli ulkona ennen Johannesta. Siitä voidaan päätellä Johanneksessa olleen eräänlaista pidättyvää hienotunteisuutta. Mutta sanat voivat merkitä myös sitä, että Andreas vei veljensä Jeesuksen luo, ennen kuin meni kertomaan toisille hyvää uutista. Suurinta, mitä juutalainen saattoi sanoa, oli, että hän oli löytänyt Messiaan. Johannes Kastajan opetuslapset olivat odottaneet toiveikkaina. Nyt he olivat löytäneet. Yhteys Jeesukseen tuottaa välittömästi hedelmää. Andreas toi veljensä Jeesuksen luo. Hän tuo jonkun Jeesuksen luo jokaisessa kertomuksessa, joka Raamattuun on hänestä kirjoitettu. Messias on hepreaa ja tarkoittaa 'Voideltu', kreikaksi Kristus. Lähinnä kuninkaat oli tapana voidella virkaansa, ja tämä on Jeesuksen kuninkaallinen arvonimi.

42."Kiinnitti katseensa", jälleen "emblepè", j. 36. Jeesus näki suoraan, mitä Simonin sisimmässä oli. Hän näki hänen olevan helposti innostuva ja ailahteleva, mutta hän näki myös mahdollisuuden tehdä hänestä kallio. Luultavasti tämä oli ensimmäinen kerta, kun he tapasivat, mutta Jeesus ei arvioinut Pietaria väärin. Nimen muuttaminen merkitsi luonteen muutosta ja uutta elämäntilannetta. Vrt. Abram-Aabraham ja Jaakob-Israel, 1 Moos 17:5 ja 32:28.

43.Johannes ei kerro syytä, miksi Jeesus nyt tahtoi lähteä Galileaan. Emme myöskään tiedä, missä hän kohtasi Filippuksen. Mutta profeetat olivat ennustaneet, että Messias ilmestyisi Galileassa, Jes 8:23; Matt 4:12-16. Filippus oli ensimmäinen opetuslapsi, jota Jeesus puhutteli suoraan esittäen kutsun: "Seuraa minua". Hänen ei ollut tarvinnut tehdä mitään saadakseen Andreaan ja muut mukaansa. Tässä Jeesus teki aloitteen. Liekö hänellä edes ollut ketään, joka olisi välittänyt hänestä. Hän oli vaatimaton mies, josta synoptikoilla ei ole mitään kerrottavaa. Mutta Jeesus tarvitsi häntä, ja rakkauden apostoli huomasi hänet, 6:7; 12:21-22; 14:8. Nimi on kreikkaa ja merkitsee 'hevosystävä'.

44.Beetsaida oli lähellä paikkaa, jossa Jordan laskee Gennesaretiin. Nimi tarkoittaa 'pyyntipaikka'. Mahdollisesti Jeesus tapasi Filippuksen ollessaan matkalla Betaniasta, 1:28, Kaanaan, 2:1. Beetsaida tuli tunnetuksi Jeesuksen vastustamisesta, Matt 11:20-21, mutta Jeesus valitsi suurenmoisia palvelijoita tästä kaupungista.

45.Kynttilä sytyttää toisen. Filippuksella ei ollut veljeä, jonka hän olisi tuonut Jeesuksen luo, mutta hän kutsui Natanaelin. Nimi tarkoittaa 'Jumala on antanut', ja se esiintyy vain tässä ja 21:2:ssa, jossa kerrotaan Natanaelin olleen kotoisin Galilean Kaanasta, jonne Jeesus nyt oli tullut tehdäkseen siellä ensimmäisen tunnustekonsa. Synoptikot kutsuvat häntä nimellä Bartolomeus.

46.Filippuksen todistus Messiaan tulosta teki suunnattoman vaikutuksen Natanaeliin. Mutta hän oli hämmästynyt siitä, että pienestä vähäpätöisestä Nasaretista voisi tulla jotakin hyvää, eihän koko kaupunkia ole edes mainittu Vt:ssa. Ehkä häneenkin oli vaikuttanut 7:52:ssa ilmenevä virheellinen käsitys. Voidaan myös sanoa, että Filippuksen todistuksessa oli eräs puute. Jos hän olisi sanonut »Daavidin poika Beetlehemistä», Natanael olisi heti osannut yhdistää hänen sanansa Vt:n lupauksiin. Arka Filippus ei kyennyt väittelemään asiasta. Hän sanoi vain: »Tule ja katso.» Se olikin parasta, mitä saattoi sanoa. Nämä sanat ovat lääke kaikille, joilla on ennakkoluuloja Jeesuksesta. Yksikään rehellinen sielu, joka näkee hänet, ei voi olla rakastamatta häntä ja uskomatta häneen.

47.Jeesus sanoi nämä sanat Natanaelista niin, että tämä itsekin kuuli ne. Jeesus ei kuitenkaan imarrellut. Imartelu johtaa kiusaukseen. Mutta Jeesus on aina halukas rohkaisemaan epäilevää. Ehkä Jeesuksen ilmauksensa heijastuu vastakkaisuus vilpilliselle Jaakobille, jonka mukaan israelilaiset saivat nimensä.

48.Toiset olisivat voineet kiittää kohteliaisuudesta. Natanael halusi saada selville, miten Jeesus saattoi tietää hänestä jotakin. Ei ollut harvinaista, että hurskaat juutalaiset vetäytyivät hiljaisuuteen tuuhean puun varjoon. Turvallisuuden vertauskuva oli saada istua oman viikunapuunsa alla, 1 Kun 4:25. Ehkä hän oli juuri silloin mietiskellyt Messiaan tuloa. Jeesus antoi hänen ymmärtää, että hän tiesi hänestä kaiken.

49.Natanaelin kaikki epäilykset väistyivät siinä tuokiossa. Nämä kaksi olivat korkeimmat mahdolliset arvonimet, jotka hän saattoi antaa Jeesukselle. Kumpikin sopi Messiaalle, 11:27; 12:13. Ne esiintyvät yhdessä Ps 2:6-7:ssä. Natanael oli löytänyt Israelin toivon. Jeesuksessa hän näki kauan odotetun Messiaan.

50.Jeesuksen sanoissa ei ole moitetta. Ne ilmaisevat vain iloa Natanaelin uskosta. Tähän mennessä hänen uskonsa oli perustunut ihmeeseen. Mutta Jeesus lupasi vielä "suurempia" tulevaisuudessa, vrt. 4:48 ja 20:29.

51.Sen, mitä Jaakob oli nähnyt unessa, 1 Moos 28:12, opetuslapset saisivat kokea todellisuudessa. He näkivätkin monta enkeli-ilmestystä. Ja Sana, joka oli tullut lihaksi ja asettunut asumaan heidän keskelleen, oli maan ja taivaan elävä yhdysside. Tässä ei mainita tikapuita, sillä Kristus on tie ihmisten ja Jumalan välillä. "Totisesti, totisesti" vahvistaa sanojan arvovaltaa. Sanat ovat osoituksena Jeesuksen jatkuvasta ja katkeamattomasta yhteydestä Isään. Nämä Natanaelille lausutut sanat koskivat myös kaikkia opetuslapsia. Kolme päivää myöhemmin he saivat ensi kerran kokea, että Jumalan kirkkaus lepäsi Jeesuksen yllä, 2:11. Natanael sanoi Jeesusta Jumalan Pojaksi. Jeesus kutsui nyt itseään ensimmäisen kerran Ihmisen Pojaksi. Nimi on peräisin Dan 7:13-14:sta. Jeesus vältti tietoisesti Messias-nimen käyttämistä. 

Sivun alkuun                                Luku 2